Hih, tuli tuo otsikko mieleen isäpuoleni viljelemänä sitä Espanjan matkalla! Ilon ja onnen päivä oli siellä kun oli hänen nimpparit ;)  Mun ilon ja onnen päivä alkoi väsyneenä ja palelevana, mutta se on pikkuhiljaa kääntynyt iloisammaksi ja uskon, että vielä se voi olla todellinen ilon ja onnen päiväkin :)

Iloa toi tieto pääsystäni pilates-tunneille alkaen ensi maanantaina! Jos ois sellanen cheerleader-hymiö tai tanssiva-hymiö, laittaisin sellaisen tähän. Se kuvastaisi enemmän oloani kuin :D tai B) tai :xmas: . Kroppani huusi toimintaa tänä aamuna selän ollessa jäykkä. Venytyksiä ja haasteita lihaksille, kiitos! Tiedän, että ensi maanantain tunnin jälkeen kirjoitan alistuneena, kuinka läskit ärsyttivät, en taipunut minnekään jne. jne. Nenä on nyt kuitenkin kohti kevyempää olemusta :saint:

Keskiviikkona jatkui ompelukurssikin. Jatkoin hametta, jonka aloitin jo syksyllä. Ompelin elämäni ensimmäisen vetoketjun ja sain kehuja siitä!!! :) Jos lapsille ja nuorille on tärkeää antaa positiivista palautetta, niin kyllä se tekee aikuisellekin hyvää! On hienoa, kun oppii uutta ja vielä tekee sen hyvin ja saa palautetta. Aloitin vuorihameen teon ja sitä on tarkoitus tehdä kotona ikivanhalla ex-poikaystävän äidin koneella, joka on pölyttynyt kaapissani. Ehkäpä viikonloppuna ehdin kaivamaan sen esiin ja kokeilla millaista jälkeä sillä saa aikaiseksi. Olisi kiva ommella kotona enemmänkin.
Kävin tiistaina Eurokankaassa ja siellä on niin herkullisia kankaita, että mun on parempi pysyä sieltä poissa! Tekisi mieli ostaa kaikenlaisia ja -värisiä kankaita, mutta enhän mä saa edellisiäkään valmiiksi! Siispä olisi hyvä saada ommeltua kotonakin eikä vain kerran viikossa kurssilla.
Tahtoisin kokeilla myös tuunausta lähiaikoina. Vuodenvaihteen siivouksessa niitä pieniä ja huonoja vaatteitahan mun kaapista löytyi laatikoittain... :whistle:

Siitä pääsenkin aasinsillan kautta seuraavaan ilouutiseen: mulla on vyötärö! Siis tosi selkeä vyötärö. Eilen sovitin hametta ja sen siinä samalla näin tosi selkeästi kapean vyötärön ja leveän lantion eron. Tuntuu hyvältä! Yks ilta mittailin itseäni ja vertasin mittoja viime syksynä ompelukurssin alussa otettuihin mittoihin. Olin ällistynyt: monta senttiä on lähtenyt pois! Oikeastaan joka paikasta on lähtenyt vähintään 2 cm pois. Ei se vielä vaatteissa juurikaan tunnu, kun tosiaan lantio on jenkkakahvoineen tallella. Ehkäpä pilates auttaa saamaan vähän ohuemman varren?

Ilon aiheita löytyy muualtakin, toivottavasti teidänkin elämästä :wave: