Työnteko ei maistunut tänään. Oli niin maanantai kuin voi vain maanantai olla. Kello soi tavallista myöhemmin, silti väsytti. Loikoilin sängyssä ja yritin saada herättyä. Olin myöhässä. Onneksi on liukuva työaika. Pomo huomasi kun pelasin tetristä, mutta ei sanonut mitään :o Pitäisi perehtyä enempi työasioihin mutta... En jaksa. Kun ei töitä ole paljoa, ei viitsis kaikkee tehdä tänään. Huomenna sitten taas vähän lisää.

Olen viime aikoina laiskistunut töissä, myönnän. Kaksi kuukautta enää työsopimusta jäljellä. voisihan sitä yrittää tsempata, jos vaikka saisi jäädä sinne. En kyllä tahtoisi. mietin tulevaisuutta paljon. Mitä tapahtuu kuukauden, parin, kolmen päästä... Ensi syksynä. En ota vakavasti tätä hetkeä. Tätä työtä mitä nyt teen. On vaikea motivoitua "väliaikaisesta" etenkään kun en tunne ammatillista kunnianhimoa. En tahdo kehittyä tuossa työssä - tahdon jotain ihan muuta. Keskustelin entisen pomon kanssa työasioista ja hän vaivikaa kyseli mun ensi kevään suunnitelmista. Myönsin, että minulla ei ole töitä tiedossa. Saa nähdä tuleeko sieltä päin työtarjouksia. En kyllä takaisin siihen oravan pyörään tahdo. Aika kultaa muistoja, pitää oikein muistella millaista oli viime syksynä, ja talvella. Sain nahoissani tuntea, että tein töitä. Tosi rankkaa.

Toki mietityttää miten tulen pärjäämään taloudellisesti. Opintolainatkin on maksamatta. Ei niitä kamalasti ole. Ehkä revin ne nyt seuraavien kuukausien palkoista kasaan. Rahaa menee samaa tahtia kuin tulee. Sitten kun tulee vähemmän, selviää vähemmällä. Niin se vaan menee. Tyhmyyttäni en ole säästänyt enempää, en maksanut lainoja enemmän pois, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus.

Olen turhaan huolissani "huomisesta", sillä tiedänhän, että asiat järjestyvät aina. Nyt pitäisi osata nauttia tästä hetkestä. Aina se ei luonnistu. Tällä hetkellä mielen vetää matalaksi univelkakin (miksi siis istun vielä tässä kone sylissä!?). Viikonloput tuntuvat menevän enemmän tai vähemmän pois kotoa. Tänä viikonloppuna en juuri rauhoittunut kotona. Tekemättömät kotityöt vaivaavat mieltäni. En vain töiden jälkeen jaksaisi. Tänään tosin imuroin ja tiskasin, kone pesi pyykkejä. Mutta nojatuolilla on vieläkin kasa vaatteita, palapeli vallannut ruokailupöydän, joulukortit tekemättä (tahdon tehdä itse, tykkään askarrella), käsityöt vaiheessa, ruotsin läksyt tekemättä jo parin viikon ajalta... Mainoksia ja lehtiä lojuu siellä ja täällä. Pitäisi tehdä lappu oveen etten tahdo mainoksia. En mä niitä ehdi lukea, eikä kiinnosta. jos jotain tarvitsen, käyn ostamassa. mainoksista vaan tulee sellanen olo, että ois sit pakko päästä ostamaankin. Ja kuten sanoin sitä rahaa ois säästettävä. Ja sitten voinkin todeta, että onpa kiva saada huomenna postimyynnin paketti =)